Näyttely
Vieraillessaan Yhdysvalloissa vuonna 1923 Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli jo viisikymppinen ja vakiintunut suomalaiseen taidemaailmaan. Nuorempi taiteilijasukupolvi oli jo alkanut kapinoida konservatiivisena keulakuvana pitämäänsä miestä vastaan.
Akseli Gallen-Kallelan teoksia oli ollut esilla Panama Pacific International Exposition -nayttelyssa San Franciscossa 1915. Kun toita ei palautettu, taiteilija matkusti hakemaan niita. Han loysikin suurimman osan, ja piti uudenkin nayttelyn Chicagon taideinstituutissa joulukuussa 1923. Syyna matkaan oli myos tyorauhan ja inspiraationlahteiden kaipuu. Gallen-Kallela asui Chicagossa, matkusteli eri puolilla Yhdysvaltoja – kayden myos Meksikossa – ja maalasi maisemia ja tilausmuotokuvia.
Koti-ikavasta karsinyt Gallen-Kallela oli tyytyvainen, kun Mary-vaimo ja Kirsi-tytar saapuivat hanen luokseen vuonna 1924. Perhe vietti seitsemän kuukautta Taosissa, New Mexicossa sijaitsevassa taiteilijakylässä, jonka perusti varakas yhdysvaltalainen taiteen suosija Mabel Dodge Luhan.
Hän oli ostanut maata Taosista ja kutsui taiteilijoita asumaan sinne vierastaloihin. Siella vieraili monia kuvataiteilijoita ja kirjailijoista muun muassa D. H. Lawrence. Gallen-Kallelat vuokrasivat yhden vierastaloista, joka sijaitsi intiaanireservaatin laidalla.
Gallen-Kalleloiden asuessa Taosissa Mary Dodge Luhan oli naimisissa paikallisiin Pueblo-intiaaneihin kuuluneen Tony Luhanin, neljannen aviomiehensa, kanssa. Oheisessa valokuvassa ovat yhdessa Luhan ja Gallen-Kallela.
Gallen-Kallela dokumentoi vuoristoisia maisemia ja arkielaman yksityiskohtia maalauksiinsa, jotka heijastavat Taosin valoa ja joissa han saattoi myos kuvata lumisia maisemia, tuttuja kotimaastakin. Maisemien lisaksi Gallen-Kallela maalasi intiaaneja, alueen Taos Pueblo – heimon jasenia. Han tutustui myos intiaanien taiteeseen.
Akseli tekee hyväntuulisena Kalevalaa ja laulaa runoja.
Mary Gallen-Kallela kirjoitti Suomeen
Gallen-Gallela aloitti Yhdysvalloissa myos suurprojektinsa, kasin maalatun ja kokonaan kuvitetun Kalevalan tekemisen. Taosin aika nakyy ainakin yhdessa koristekuvion luonnoksessa, johon taiteilija asetti vierekkain alkuperaiskansojen toteemikuviot ja linnunpelättimen Kuhmosta.
Gallen-Kallelat palasivat Suomeen kevaalla 1926. Gallen-kallelan kuollessa vuonna 1931 Kalevalan kuvitutyo oli viela kesken.